Laskurutiinista

Laskurutiinihan on tärkein asia yo- ja pääsykokeissa. Aika monella se ei kuitenkaan ole hallinnassa - ei ainakaan millään tietoisella tasolla.

Olen tässä kirjoittanut itselleni laskurutiiniohjeita tämän päivän aikana. Tulin huomanneeksi, että kun tottuu kysymään kysymyksiä tietyistä asioista, niihin löytää vastaukset salamannopeasti. Kysymys "mitä fysiikan lakeja tässä tehtävässä tulee käyttää?" on joillekin itsestäänselvyys. Jotkut eivät välttämättä edes muista mitään fysiikan lakeja. Tässä oma esimerkkini luultavasti hyvästä laskurutiinista.

1. Mihin kurssiin tai kursseihin tehtävä liittyy? Tämän kysymyksen kysyy tietämättään lähes kaikki. Tietysti on tärkeä tietää, liittyykö tehtävä säteilyyn vai dynamiikkaan ym. Tällä kysymyksellä saa poissuljettua suurimman osan ratkaisutavoista.

2. Mitä arvoja tehtävässä on annettu? Merkkaa ne ylös. Tehtäväntekeminen helpottuu suunnattomasti, kun ei tarvitse kokoajan katsoa tehtäväpaperissa annettuja lukuja. Ne sekoittaa toisiinsa hyvinkin helposti.

3. Mitä taulukkokirjan arvoja tehtävässä tarvitsee? Merkkaa nekin ylös, ennenkuin rupeat tekemään tehtävää. Tämä kohta ei tietenkään sovi moneen tehtävään.


4. Mitä tehtävässä halutaan vastaukseksi? Tämäkin kannattaa merkitä ylös muiden arvojen jälkeen. Tarkistajat tykkäävät systemaattisuudesta.

5. Mitkä fysiikan lait liittyvät tehtävään? Newtonin lait, termodynamiikan lait, Keplerin lait, energian säilymislaki, ym. Nämä kannattaa koota yhteen. On hyvä muistaa, että mikäs se Newtonin III laki taas olikaan.

6. Kannattaako piirtää kuvaa? Yleensä dynamiikan tehtävissä on todella hyvä piirtää havainnoistava kuva ja laittaa siihen kaikki vaikuttavat voimat. Samoin kannattaa tehdä aina, jos tehtävä on vähänkin hankalan tuntuinen. Koetilanteessa tästä saa myös pisteitä.

7. Onko tehtävässä kaksiulotteisia voimia? Itselleni koituu aika paljon hankaluuksia juuri dynamiikasta. On hyvä laittaa hieman lisävaiheita juuri tällaisten tehtävien tekoon. Vektorien suunnat kannattaa muuttaa x- ja y-akselin suuntaisiksi (myös törmäyksissä). Trigonometrian perusteet olisi hyvä osata.

8. Mitä kaavoja tähän liittyy? Nämä on varsin hyvä merkitä ylös - myös itsestäänselvyydet, kuten G=mg tai Ek=(1/2)mv^2. Suosittelisin tekemään kaavakokoelman irtonaiselle A4-paperille. Kaavojen pyörittely on tässä vaiheessa varsin suotavaa.

9. Sijoitukset. Itse en koetilanteessa suosittele laskemaan mitään kovin pitkiä arvoja ennen aivan viimeistä vaihetta. Tässä saattaisi tulla pyöristysvirhe. Pitkät kaavat näyttävät hankalilta, mutta jos kaikki on merkitty ylös, ei sen pitäisi olla kovin hankalaa.

10. Minkä arvoa tehtävässä haettiinkaan? Itselleni ehkä vaikein kohta hankalissa tehtävissä. Joskus käy niin, että hakemasi arvo on keskellä monimutkaista kaavaa. Kannattaa vaihe kerrallaan koittaa päästä hyvään kaavaan. Kun luulet pääseväsi oikeaan kaavaan, kannattaa tätä vielä verrata alkuperäiseen kaavaan ottamalla tuntemattomien lukujen arvoksi 1.


11. Laskeminen ja vastauksenanto. Aika itsestäänselvyys.

12. Tarkistus! Tarkista tehtävä laittamalla vastaukseksi saatu arvo alkuperäiseen, pyörittelemättömään kaavaan. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

Ei se loppujen lopuksi olekaan niin vaikeaa.